21. syyskuuta 2011

Weekend

Tää viikonloppu sit alko perjantaina harkkojen skippaamisella ku meidän piti lähteä Tennesiihen, mutta ei sit mentykään:) (dont ask why)
Perjantaina sit kuitenkin lähdettiin A:n kanssa Bluegrass festivaaleille ja oltiin shokissa....Ensimmäistä kertaaa täällä ollessa nähtiin ihmisiä Burkesvillessä;) Tosiaan Festivaalit oli Main Parkis ja kun sinne saavuttiin koko paikka oli täynnä ihmisiä ja autoja ja asuntovaunuja. Tosiaan tää festari on sen verran iso juttu et tänne tuli viikonlopuks ihmisiä toisista osavaltioista kuunteleen musiikkia.
Festivaali oli siis osavaltiomme ihanaa bluegrass musiikkia josta pystyitte näkee pätkän viime postauksessa. Festivaaleilla oli "suuri" lava ja sen ympärillä sitten oli ihmisiä retkituoliensa ja vilttiensä kanssa koko päivän istuskelemassa ja kuuntelemassa musiikkia. Festivaalit oli perjantaista sunnuntaihin, mutta oltiin A:n kanssa siellä vaan perjantai iltana.
Suurin osa nuorist ei ollu varsinaisella festivaali alueella vaan kaikki hengaili koriskentäl ja tenniskentil:) Täällä muutenkin koripallo on suuri juttu. Oli kyl hauska ilta ja muutenkin oli mukava nähä koulukavereit koulun ulkopuolella.




Joo tosiaan siellä oli enemmän porukkaa....



My huge chocolate ice cream





Lauantai aamuna sit herättii väsyneinä, mutta ajatus shoppailemisesta piristi:) Ensimmäisenä sit siis lähettiin ajeleen host maman ja A:n kanssa Glasgown ja sillä matkalla pysähdyttiim jo muutaman kerran tekemään ostoksia yard sale:issa. Täällä on siis melko usein ja monessa paikkaaYard Sale joka siis tarkottaa sitä että ihmiset raahaa kaikki roinansa etupihallensa ja sit ihmiset tulee ja ostelee niit (vähän niinku kirpputori omalla pihalla).
Kun päästii glasgown siä sit tavattiin ensimmäisessä kaupassa meijän koordinaattori/aluevalvoja ja sen tyttö jonka kanssa lähdettiin shoppailemaan Bowling greeniin. Mähän sit totaallisesti rakastuin tähän ensimmäiseen kauppaan ja varsinkin sen kenkä valikoimaan. (Tosiaan oltiin kaupassa muutama minuutti ja muut katteli vaatteita ja mulla oli sylissä 5laatikkoo korkkareita....lopulta sit mukaan lähti vaan yks pari kenkiä:( jota jäin kyl katumaan jälkikäteen) No siis lopulta mukaan lähti pari valkosia korkkareita hintaan 10dollaria ja enemmänkin oisin ostanu mut tosiaan se perus fakta on olemassa et lehmäpellolla ei hirveesti korkkareita tarvitse.
Sitte ajeltiin Bowling greeniin ja käytiin monissa toinen toistaan oudommissa kaupoissa (todella oudoissa:))
Käytiin myös syömässä maailman parhaassa kiinalaisessa ravintolassa buffetti ja tuli syötyä aivan liian paljon aivan liian hyvää ruokaa:)
Meijän päätarkotus tällä shoppailu reissul oli ettii meille mekot fall formaliin ja lopultahan kukaan ei ostanu mekkoo ja niitä mekkoja katteltiin se puol tuntii just ennen ku ostari meni kii:) Mut hauskaa kyllä oli:)




kumpihan on mun sänky?


Sunnuntai ei sit ollutkaan enään mikään iloinen päivä vaan vietettiin kuta kuinkin koko päivä hautajaisissa.Täällä (vaikka pieni paikka onkin) oon huomannu et ihmisiä kuolee enemmän ja todella monella on paljon vakavia sairauksia. En ny tiedä onko tämä mikään tilastotieto mutta harvase päivä kuulee että joku on joutunut sairaalaan tai jotaim. No tää nyt kuitenkin poikkes muista sinänsä että tyttö jonka hautajaiset oli kyseessä oli vain yhdeksän vuotias ja oli tosi läheinen mun host perheelle.
Täytyy kyl sanoa et oli hiukan outoa olla ihmisen hautajaisissa jota ei oo koskaan nähny ja myös jenkkejen hautajaiset eroaa sinänsä että ruumis on huoneen edessä jossa kaikki voi käydä "hyvästelemässä", oli sit eka kerta ku näin kuolleen ihmisen. Tunnettiin A:n kanssa kyl ittemme hiukan ulkopuolisiks mutta kyl siin alko ensimmäistä kertaa täällä ollessa miettii myös omaa koti ikäväänsä ku on huoneessa joka on täynnä itkeviä ihmisiä (outoa),Mutta tulipahan nähtyä sitte Jenkkejen hautajaisetkin.

Sunnuntaina sit lähettiin illalla koko perheen voimin Käymään walmartis ruoka ostoksilla ja oli muuten eka kerta ku autossa oli koko ja vain koko mun hostperhe.( Ja vain mun hostperhekkin sisältää jo 7 ihmistä:))Meijän ihan lähellä ei siis walmarttia ole vaan yleensä täytyy lähtee kolumbiaan tai glasgown mut nyt sit mentiinkin johonkin kolmanteen walmarttiin jonne mentäessä täyty "ajaa" lautalla. Reissu oli mukava vaikka autossa olikin kaksi kiljuvaa lasta (jonka takia takas tullessa saatiinkin "kunnon" taistelu aikaseks Hostveljen ja A:n kanssa kenen täytyy mennä takataka penkille lasten kanssa:)

Sunnuntai iltana sit testailtiin A:n ja hostmaman kaa sen ostamia yhden dollarin mekkoja ja hulluteltiin. Mun hostmama myös alko vaan jutteleen et voitais malata meijän huone ja alko repii meijän "ihanaa" moottoripyörä tapetti pois seinältä:O




Mun hostvanhemmista muuten taas sen verran et on tosi outoo kuinka paljon ne muistuttaa mun omia vanhempia. Ja voin sanoa että niin oudolta ku se tuntuukin en tunne yhtään et hei oon vaihto-oppilas vaan et oisin asunu täällä aina. Toki mul on ikävä mun perhettä ja kavereit Suomessa ku sitä ajattelen (Älkää nyt ajatelko et oon unohtanu teijät:)) mutta silti on niin outoo ajatella että oon ollu tääl vasta 1½ kuukautta.

4 kommenttia:

  1. Voi Anetta....

    Kyllä voi yhden viikonlopun aikana tapahtua kaikkenlaista ja mitä oot kokenut ja nähnyt??
    Hyvä että tunnet kuuluvasi perheeseen mutta me pidämme huolen että meitä et unohda...vaikka et sitä kyllä tekisikään..."olemme niin ihania ihmisiä" mummolta halaukset

    VastaaPoista
  2. vähän oot tehny kaikkee viikon lopun aikana! :O
    itte oon jossain kielimatka chatissa ollu kohta 45 minsaa

    VastaaPoista
  3. ja sun sängystä roikkuu keltanen muovipussi

    VastaaPoista
  4. Ei rakkautta ja välittämistä ole olemassa mitään rajallista määrää. Näen johdatuksena sen että olet siinä perheessä ja hostvanhempasi pitävät sinusta nyt huolen.

    VastaaPoista